Elämme yhteiselämää miljoonien mikrobien kanssa. Näitä mikrobeja löytyy niin iholta, suolistosta ja hengitysteistä kuin ympärillämme olevasta mikrobipilvestä. Mikrobien suuresta lukumäärästä kertoo hyvin se, että jo aikuisen ihmisen suolistossa elää yli 1000 erilaista lajia ja painoa tältä mikrobijoukolta löytyy 1,5 kiloa! Mikrobistolla on merkittävä rooli terveytemme kannalta osallistumalla aineenvaihduntaamme ja immuunipuolustukseemme. Suurin osa suolistossa asustelevista mikrobeista onkin meille hyödyllisiä, sillä ne muun muassa puolustavat elimistöä sinne tunkeutuneita taudinaiheuttajia vastaan, osallistuvat useiden vitamiinien, kuten K- ja B-vitamiinien imeytymiseen ja pilkkovat muutoin sulamattomia hiilihydraatteja.
Elämä mikrobien kanssa ei aina ole kuitenkaan vakaata ja tuttu esimerkki tästä on ruokamyrkytys. Sekä määrältään köyhtyneellä, että laadultaan epätasapainoiseksi muuttuneella suolistomikrobistolla on merkitys monien sairauksien kehittymiselle, jopa sellaisten joiden ei millään tavalla kuvittelisi liittyvän suolistoon. Epätasapainoisen mikrobiston toimintaan on liitetty tulehduksellisten suolistosairauksien lisäksi allergiat, lihavuus, diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauti. Köyhtynyt mikrobiston on itsessään sairauksien riskitekijä, sillä mikrobisto on osa immuunipuolustustamme. Epävakaa mikrobisto voi myös tuottaa yhdisteitä, jotka saavat aikaan esimerkiksi infektion tai tulehduksen. Tulehdustila on esimerkiksi taas alku monelle sairaudelle. Myös aivot ja suolisto ovat yhteydessä muun muassa hermostollisesti ja hormonaalisesti, joten suolistomikrobiston tuottamat yhdisteet pääsevät kulkemaan keskushermostoon asti.
Koostumus muuttuu iän myötä
Lapsi saa ensimmäisen mikrobistonsa äidiltään synnytyksessä, joten äidin mikrobiston koostumus vaikuttaa siten paljon lapsen mikrobiston laatuun ja määrään. Lapsen mikrobisto on rakenteeltaan aluksi melko yksinkertainen ja siihen voidaan esimerkiksi ruokavaliolla merkittävästi vaikuttaa. Suolistomikrobiston monimuotoisuus kasvaa iän myötä ja se on hyvin monimutkaisessa vuorovaikutuksessa muun muassa perimän, ruokavalion, elintapojen sekä lääkkeiden käytön kanssa. Tämän vuoksi jokaisella meistä on hieman erilainen mikrobisto suolistossaan. Aikuisen mikrobisto on suhteellisen vakaa, mutta esimerkiksi antibioottikuuri köyhdyttää mikrobistoa. Antibiootit sekä muut ympäristö- ja elintapatekijät voivat järkyttää suolistomikrobiston tasapainoa ja johtaa sairauden kehittymiseen.
Ikääntyessä suolistomikrobiston monimuotoisuus alkaa heikentyä. Syinä tähän voivat olla muutokset ruokavaliossa ja fyysisessä aktiivisuudessa sekä lisääntynyt antibioottien käyttö. Yksilölliset vaihtelut iäkkäämmillä ihmisillä ovat kuitenkin suuria, koska juuri pitkäaikainen elintapojen merkitys korostuu. Mikrobiston muutokset vaikuttavat osaltaan ikääntyessä tapahtuviin muutoksiin kuten vastustuskyvyn heikentymiseen ja kognitiivisiin toimintoihin. Ikääntyminen vaikuttaa siis elintapoihin, joilla on merkitys suolistomikrobiston kuntoon. Mikrobiston muutokset taas lisäävät sairauksien riskiä ja voivat nopeuttaa ikääntymisprosesseja.
Jokaisessa ikävaiheessa elintavoilla, erityisesti ruokavaliolla, on tärkeä merkitys suolistomikrobiston kuntoon. Runsaskuituisuus on hyväksi mikrobistolle eli ruokavalion olisi hyvä sisältää paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita sekä pähkinöitä ja siemeniä. Suositeltava saanti on 30-35g kuitua päivässä, mikä varmistetaan syömällä runsaskuituisia tuotteita jokaisella aterialla. Kuidun lisäksi hapanmaitotuotteet jogurtti, kefiiri, piimä, viili ja juusto edistävät hyvien mikrobien kasvua. Probiootteja eli eläviä mikrobeja sisältävät elintarvikkeet auttavat suoliston terveyden ylläpidossa muun muassa vaikuttamalla muiden hyvien mikrobien kasvuun. Probiootteja on saatavilla ravintolisänä, jauheina ja kapseleina ja niitä on lisätty esimerkiksi jogurtteihin ja piimään. Ravinnon lisäksi fyysisellä aktiivisuudella on mahdollisesti myönteisiä vaikutuksista suolistomikrobiston koostumukseen. Tämä ei ole kovin yllättävää, sillä onhan fyysisellä aktiivisuudella hyödyllisiä vaikutuksia lähes jokaiseen terveyden osa-alueeseen!
Suolistomikrobistolla on siis yllättävän suuri merkitys meidän jokaisen terveyteen. Tulevaisuudessa suolistomikrobiston koostumus voi toimia eräänlaisena biomarkkerina, jota tutkimalla saadaan tietoa yksilön terveydentilasta.
Lähteet
Biagi, E., Candela, M., Franceshci, C. & Brigidi, P. 2011. Review: The aging gut microbiota. New perspectives. Ageing Research Reviews 10 (2011) 428–429.
Buford, T. W. 2017. Review: (Dis)Trust your gut: the gut microbiome in age-related inflammation, health, and disease.
Claesson, M. J., Jeffery, I. B., Conde, S. ym. 2012. Gut microbiota composition correlates with diet and health in the elderly. Nature 488, 178–184.
Hongisto, T. 2016. Suoliston mikrobiston koostumuksen erot ja yhteys viskeraalisen rasvakudoksen geenien ilmentymiseen HCR- ja LCR-rotilla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
Kirjoittaja
Tiina Hongisto, liikuntalääketieteen asiantuntija (TtM)
Valmistuin toukokuussa Jyväskylän yliopistosta terveystieteiden maisteriksi pääaineena liikuntalääketiede. Liikuntalääketieteessä keskitytään liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden sairauksia ennaltaehkäiseviin, kuntouttaviin ja hoitaviin vaikutuksiin sekä siihen miten muut elintavat tähän vaikuttavat. Pääaineen lisäksi olen opiskellut ravitsemustieteitä, liikuntabiologiaa ja kauppatieteitä. Opintojen aikana aloitin toiminnanjohtajan tehtävät Hämeen Allergia- ja Astmayhdistyksellä ja toimessa jatkan edelleen.
Alun perin olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Jalasjärveltä. Jyväskylässä asuin opintojen ajan, kuutisen vuotta ja valmistumiseni jälkeen muutin yhteen miesystäväni kanssa Riihimäelle. Olen viihtynyt Kanta-Hämeessä erittäin hyvin. Harrastan maantiepyöräilyä, joten pyörälenkeillä on ollut mukava tutustua uuteen kotiseutuun. Talvella rakkain laji on hiihto, jossa olen myös kilpaillut. Urheilun vastapainoksi tykkään lukea paljon kirjoja ja leipoa.
Intohimokseni koen terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn. Ensimmäinen artikkelini Kanta-Hämeen Hengitys yhdistykselle sivuaa hyvin läheltä pro gradu -työni aihetta, jossa selvitin suolistomikrobiston koostumuksen eroja synnynnäiseltä aerobiselta kapasiteetilta poikkeavilla rotilla eli toisin sanoen sitä onko perityllä kestävyyskunnolla merkitystä suolistomikrobistoon.
Artikkeli löytyy yhdistyksen Katukiikari lehdestä https://www.kanta-hameen-hengitys.fi/…/jasenlehti-katukiik…/