Jokainen voi vaikuttaa katupölyn määrään ja haittoihin

Jokakeväiseen katupölyyn ja sen tuomiin haittoihin on mahdollista vaikuttaa eri tavoin. Ihmiset voivat omalla toiminnallaan eli suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä vaikuttaa autonrenkaiden tuottamaan katupölyn määrään. Kunnat ja kaupungit voivat varautua järjestämään tehokkaan katujenpesuoperaation kun yöpakkaset ovat ohitse. Koska katupöly on ilmanlaatuongelma, sen vältteleminen on vaikeaa.

Katupölyn lievinä terveysvaikutuksina voi olla silmien ja kurkun ärsyyntymistä sekä vuotava nenä. Joskus katupölyn seurauksena voi olla hengityselin- ja sydänoireita, joita voi hoitaa lisäämällä lääkitystä ja olemalla tilapäisesti poissa työstä tai koulusta.

Kaupunkien ja kuntien tehtävä on huolehtia ilmanlaadun mittaamisesta ja katupölyn siivouksesta. Hyvät käytännöt pohjautuvat avoimesti jaettuun tietoon ja arjen toimintaan, miten ilmanlaatua seurataan ja siihen vaikutetaan katupölyn ollessa voimakasta. Hyviä käytäntöjä löytyy esim. Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen verkkosivuilta, joista kuka tahansa löytää tiedon siitä, mitä kaupunki tekee, huolehtii ja minimoi haittoja etukäteen sekä miten muita organisaatioita ja ihmisiä ohjeistetaan toimimaan.

Katupölyn koostumus vaihtelee sekä alueellisesti että ajallisesti. Katupöly sisältää tyypillisesti mineraalihiukkasia tienpintojen kulumisesta, hiekotushiekkaa, tiesuolaa, metallihiukkasia (ajoneuvojen jarrujen, kytkimen, moottorin, nastarenkaiden kulumisen tuottamat), renkaiden kulumisen tuottamia kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä. Isoimmat katupölyhiukkaset saattavat sisältää myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Tieliikenne nostaa ilmaan myös luonnonympäristöistä ja rakennustyömailta maaperähiukkasia. Hiukkasten haitallisuuteen terveydelle vaikuttavat niiden koko (pienhiukkaset ja karkeat) sekä niiden koostumus.

Näin jokainen voi osaltaan vaikuttaa katupölyn määrään ja siitä aiheutuviin haittoihin:

1. Suosi työ- ja vapaa-ajan liikkumisessa kävelyä ja pyöräilyä.
2. Käytä julkista liikennettä aina kun se on mahdollista.
3. Ota selvää, miten asuinpaikkakunnallasi huolehditaan katujen kunnossapidosta. Välitä tietoa hyvistä käytännöistä eteenpäin.
4. Muista huolehtia terveydestäsi: jos kuulut erityisryhmään, käytä katu- ja siitepölyä sekä pienhiukkasia vastaan tehtyjä hengityssuojaimia ja pidä lääkkeet mukanasi.
5. Ulkoile keskustan ulkopuolella äläkä tuuleta asuntoasi pölyisinä päivinä.

Nuhakuume, eli flunssa, ja influenssa

Nyt elämme nuhakuumeen ja influenssan aaltoa. Influenssaan tarjotaan syksyisin rokotetta, jonka moni nykyään ottaakin. Influenssa on vakava tauti varsinkin riskiryhmille, kuten iäkkäille tai hengityssairaille. Nuhakuume, eli tuttavallisemmin flunssa, taas on hieman lievempi vaiva, ja se voi tarttua rokotteesta huolimatta. Sekä influenssa että nuhakuume ovat viruksen levittämiä tauteja.

Flunssa ja influenssa oireilevat hyvin samantapaisesti, influenssa vain voimakkaammin. Tautien oireilu koostuu usein kurkkukivusta, lihassäryistä ja kuumeesta. Oireet vaihtelevat eri tavoin eri ihmisillä, moni aikuinen ei esimerkiksi kärsi kuumeesta laisinkaan. Monesti edes lääkäri ei pysty erottamaan niitä toisistaan, vaan ratkaisu on tehtävä itse. Mikäli vointi on selvästi huonompi kuin mihin flunssassa on tavallisesti tottunut tai kuume on korkea, on syytä hakeutua hoitoon. Myös oman terveyden muut riskit on otettava huomioon, kuten korkea ikä tai hengityssairaus.

Nimenomaan influenssaa voidaan hoitaa viruslääkkeellä, joka lyhentää tautia parilla päivällä. Riskiryhmille viruslääkkeistä saattaa olla enemmän hyötyä, sillä ne vähentävät jälkitautien riskiä. Tavalliseen flunssaan ei ole olemassa mitään tehokasta hoitoa.

Flunssasta johtuva heikko yleiskunto kestää keskimärin 10 päivää, yskä monesti kauemminkin. Hengityssairaalla flunssa voi aiheuttaa hengityssairauden pahenemisvaiheen. Flunssaa voi hoitaa itse valitsemillaan keinoilla, sillä omat tuntemukset ovat hoidossa tärkeitä, vaikka mitään erityistä hoitokeinoa ei olekaan löydetty. Tulehduskipulääkkeet auttavat pää-, korva- ja lihassärkyyn ja nenäsuihkeista on apua vuotavaan ja tukkoiseen nenään. Muita valmisteita, kuten vitamiineja tai esimerkiksi valkosipulia ja kuumaa juotavaa voi käyttää omien tuntemuksien mukaan.

Flunssan ja influenssan jälkeen yleiskunto on heikentynyt, ja liikuntaa voi jatkaa riittävän pitkän palautumisen jälkeen, ensin rauhallisesti ja tehoa vähitellen lisäten. On tärkeää kuunnella omia tuntemuksiaan, sillä kokonaisvaltainen palautuminen voi kestää pari kuukautta. Helppo yleissääntö on alkaa liikkua vasta pari viikkoa taudin loppumisen jälkeen. Hyvä aiempi fyysinen kunto auttaa palautumisessa.

 

Lähteet ja luettavaksi:

Terveyskirjasto/Flunssan omahoito
Terveyskirjasto/Influenssa
Hengitysliitto/Influenssan jälkeinen liikunta

17.1.2017 Heini Kuoppamäki

Markkinatiistait 2017

Hallitukselle valittiin uusi puheenjohtaja syyskokouksessa 1.12.2016. Puheenjohtajana toimii Kari Marttinen, joka hoitaa tehtävää vuonna 2017.

Kari on tavattavissa yhdistyksen toimistolla markkinatiistaisin klo 10-12 , ja toivottaa kaikki tervetuleeksi juttelemaan yksin tai porukalla!

Kevät 2017

3.1.2017 klo 10-12
7.2.2017 klo 10-12
7.3.2017 klo 10-12
4.4.2017 klo 10-12
2.5.2017 klo 10-12
6.6.2017 klo 10-12