Kanta-Hämeen Hengitys ry:n puheenjohtaja Kari Marttinen on tavattavissa 6.6.17 tiistaina lklo 10-12 yhdistyksen toimistolla Birger Jaarlin katu 4 B 1 krs. Puheenjohtaja on tavattavissa yhdistyksen toimistolla kerran kuukaudessa ”Markkinatiistaisin” klo 10-12. Tervetuloa keskustelemaan yksin tai porukalla!

Yhdistyksessä on aloittanut keväällä kaksi uutta työntekijää.Jäsensihteeri Heli Kivelä aloitti työnsä yhdistyksessä maaliskuun alussa ja viestintäsuunnittelija Matleena Aitasalo aloitti työnsä kesäkuun alussa. Lue työntekijöiden tarkemmat esittelyt ja terveiset yhdistyksen jäsenille viikolla 23 ilmestyvästä Katukiikarista tai tule tapaamaan meitä toimistolle sen aukioloaikoina; ma-ke klo 8.00-16.00, to klo 8.00-16.45 ja pe 8.00-15.00.Ma-pe päivisin toimisto kiinni klo 12.30-13.30 Voit ottaa yhteyttä työntekijöihin myös sähköpostilla tai puhelimitse. Helin tavoitat numerosta puh. (03) 616 6680 tai sähköpostilla toimisto@kanta-hameen-hengitys.fi. Matleenan tavoitat numerosta puh. 0400 511 818 tai sähköpostilla matleena.aitasalo@kanta-hameen-hengitys.fi

Jokainen voi vaikuttaa katupölyn määrään ja haittoihin

Jokakeväiseen katupölyyn ja sen tuomiin haittoihin on mahdollista vaikuttaa eri tavoin. Ihmiset voivat omalla toiminnallaan eli suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä vaikuttaa autonrenkaiden tuottamaan katupölyn määrään. Kunnat ja kaupungit voivat varautua järjestämään tehokkaan katujenpesuoperaation kun yöpakkaset ovat ohitse. Koska katupöly on ilmanlaatuongelma, sen vältteleminen on vaikeaa. Katupölyn lievinä terveysvaikutuksina voi olla silmien ja kurkun ärsyyntymistä sekä vuotava nenä. Joskus katupölyn seurauksena voi olla hengityselin- ja sydänoireita, joita voi hoitaa lisäämällä lääkitystä ja olemalla tilapäisesti poissa työstä tai koulusta. Kaupunkien ja kuntien tehtävä on huolehtia ilmanlaadun mittaamisesta ja katupölyn siivouksesta. Hyvät käytännöt pohjautuvat avoimesti jaettuun tietoon ja arjen toimintaan, miten ilmanlaatua seurataan ja siihen vaikutetaan katupölyn ollessa voimakasta. Hyviä käytäntöjä löytyy esim. Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen verkkosivuilta, joista kuka tahansa löytää tiedon siitä, mitä kaupunki tekee, huolehtii ja minimoi haittoja etukäteen sekä miten muita organisaatioita ja ihmisiä ohjeistetaan toimimaan. Katupölyn koostumus vaihtelee sekä alueellisesti että ajallisesti. Katupöly sisältää tyypillisesti mineraalihiukkasia tienpintojen kulumisesta, hiekotushiekkaa, tiesuolaa, metallihiukkasia (ajoneuvojen jarrujen, kytkimen, moottorin, nastarenkaiden kulumisen tuottamat), renkaiden kulumisen tuottamia kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä. Isoimmat katupölyhiukkaset saattavat sisältää myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Tieliikenne nostaa ilmaan myös luonnonympäristöistä ja rakennustyömailta maaperähiukkasia. Hiukkasten haitallisuuteen terveydelle vaikuttavat niiden koko (pienhiukkaset ja karkeat) sekä niiden koostumus.

Näin jokainen voi osaltaan vaikuttaa katupölyn määrään ja siitä aiheutuviin haittoihin:

1. Suosi työ- ja vapaa-ajan liikkumisessa kävelyä ja pyöräilyä.
2. Käytä julkista liikennettä aina kun se on mahdollista.
3. Ota selvää, miten asuinpaikkakunnallasi huolehditaan katujen kunnossapidosta. Välitä tietoa hyvistä käytännöistä eteenpäin.
4. Muista huolehtia terveydestäsi: jos kuulut erityisryhmään, käytä katu- ja siitepölyä sekä pienhiukkasia vastaan tehtyjä hengityssuojaimia ja pidä lääkkeet mukanasi.
5. Ulkoile keskustan ulkopuolella äläkä tuuleta asuntoasi pölyisinä päivinä.

Nuhakuume, eli flunssa, ja influenssa

Nyt elämme nuhakuumeen ja influenssan aaltoa. Influenssaan tarjotaan syksyisin rokotetta, jonka moni nykyään ottaakin. Influenssa on vakava tauti varsinkin riskiryhmille, kuten iäkkäille tai hengityssairaille. Nuhakuume, eli tuttavallisemmin flunssa, taas on hieman lievempi vaiva, ja se voi tarttua rokotteesta huolimatta. Sekä influenssa että nuhakuume ovat viruksen levittämiä tauteja.

Flunssa ja influenssa oireilevat hyvin samantapaisesti, influenssa vain voimakkaammin. Tautien oireilu koostuu usein kurkkukivusta, lihassäryistä ja kuumeesta. Oireet vaihtelevat eri tavoin eri ihmisillä, moni aikuinen ei esimerkiksi kärsi kuumeesta laisinkaan. Monesti edes lääkäri ei pysty erottamaan niitä toisistaan, vaan ratkaisu on tehtävä itse. Mikäli vointi on selvästi huonompi kuin mihin flunssassa on tavallisesti tottunut tai kuume on korkea, on syytä hakeutua hoitoon. Myös oman terveyden muut riskit on otettava huomioon, kuten korkea ikä tai hengityssairaus.

Nimenomaan influenssaa voidaan hoitaa viruslääkkeellä, joka lyhentää tautia parilla päivällä. Riskiryhmille viruslääkkeistä saattaa olla enemmän hyötyä, sillä ne vähentävät jälkitautien riskiä. Tavalliseen flunssaan ei ole olemassa mitään tehokasta hoitoa.

Flunssasta johtuva heikko yleiskunto kestää keskimärin 10 päivää, yskä monesti kauemminkin. Hengityssairaalla flunssa voi aiheuttaa hengityssairauden pahenemisvaiheen. Flunssaa voi hoitaa itse valitsemillaan keinoilla, sillä omat tuntemukset ovat hoidossa tärkeitä, vaikka mitään erityistä hoitokeinoa ei olekaan löydetty. Tulehduskipulääkkeet auttavat pää-, korva- ja lihassärkyyn ja nenäsuihkeista on apua vuotavaan ja tukkoiseen nenään. Muita valmisteita, kuten vitamiineja tai esimerkiksi valkosipulia ja kuumaa juotavaa voi käyttää omien tuntemuksien mukaan.

Flunssan ja influenssan jälkeen yleiskunto on heikentynyt, ja liikuntaa voi jatkaa riittävän pitkän palautumisen jälkeen, ensin rauhallisesti ja tehoa vähitellen lisäten. On tärkeää kuunnella omia tuntemuksiaan, sillä kokonaisvaltainen palautuminen voi kestää pari kuukautta. Helppo yleissääntö on alkaa liikkua vasta pari viikkoa taudin loppumisen jälkeen. Hyvä aiempi fyysinen kunto auttaa palautumisessa.

 

Lähteet ja luettavaksi:

Terveyskirjasto/Flunssan omahoito Terveyskirjasto/Influenssa Hengitysliitto/Influenssan jälkeinen liikunta 17.1.2017 Heini Kuoppamäki

Markkinatiistait 2017

Hallitukselle valittiin uusi puheenjohtaja syyskokouksessa 1.12.2016. Puheenjohtajana toimii Kari Marttinen, joka hoitaa tehtävää vuonna 2017. Kari on tavattavissa yhdistyksen toimistolla markkinatiistaisin klo 10-12 , ja toivottaa kaikki tervetuleeksi juttelemaan yksin tai porukalla!

Kevät 2017

3.1.2017 klo 10-12 7.2.2017 klo 10-12 7.3.2017 klo 10-12 4.4.2017 klo 10-12 2.5.2017 klo 10-12 6.6.2017 klo 10-12

Pääset laulamaan ihanimmat joululaulut glögin ja piparin kera toimistolla torstaina 15.12. klo 14. Laulua säestää haitarin kanssa Reino Laajaniemi. Tervetuloa mukaan!

Joulukukkia tuliaisiksi

Joulu on tuliaiskukkien kulta-aikaa. Joulukukat aiheuttavat kuitenkin oireita monelle allergikolle. Aina saajan yliherkkyys ei ole tiedossa, ja onkin huomaavaista viedä joulun alla tuliaisina sellaisia kukkia, joiden kanssa useimmat pärjäävät. Yleispitävää sääntöä ei ole, joten aina varmin keino on kysyä saajalta itseltään. Tässä on muistin tueksi lista yleisimmistä kukista. Kysy myös kukkakauppiaan suosituksia!

Valitse näistä kukista

• Amaryllis – sopii useimmille
• Joulukaktus
• Joulutimanttiananas
• Tulilatva – ei kovin allergisoiva
• Tulppaanit – käyvät yleensä. Siitepölyn voi minimoida leikkaamalla heteet pois.
• Orkidea

Älä vie näitä

• Hyasintti – voimakastuoksuinen
• Joulutähti – ei tuoksu, mutta maitiaisneste ärsyttää huoneilmassa
• Kukka-asetelmat – jäkälät voivat kiusata

Muita jouluna allergisoivia

• Tuoksukynttilät
• Pähkinät ja mantelit
• Kala ja mäti – voi ärsyttää jo samassa huoneessa
• Mausteet, kaneli – mausteallergia liittyy usein siitepölyallergiaan
• Hajuvedet – käytössä kannattaa olla maltillinen
• Joulukuusi – se on kaunis myös ulkona ikkunan edessä

Leppoisaa joulun aikaa toivottaa Kanta-Hämeen Hengitys ry!

Kanta-Hämeen Hengityksen syyskokous pidetään torstaina 1.12.2016 klo 18 yhdistyksen toimistolla, osoitteessa Birger Jaarlin katu 4 B. Kahvia on tarjolla ennen kokousta klo 17.30 alkaen. Esityslistan ja liitteet (toimintasuunnitelma 2017) saa toimistolta 24.11. alkaen. Tervetuloa!

Maanataina suunnistusta Goodmanissa

Kannustamme pieneen arkiliikuntaan arkiaskareiden lomassa. Goodmanissa on maanantaina tilaisuus kiertää rastit ja osallistua leikkimieliseen kisaan. Humakin opiskelijat ovat järjestämässä tapahtumaa ja pientä piristystä kauppakeskuksessa käynnille. Tervetuloa!

           

Tiistaina luento Tavastialla: luonto vahvistaa sietokykyä

Tule kuulemaan mielenkiintoinen luento aiheesta, miten luonto, sietokyky, astma ja allergiat liittyvät toisiinsa. Luento järjestetään yhdessä Vanajaveden opiston kanssa. Olemme saaneet erinomaisen luennoitsijan paikalle, hän on Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, dosentti, Kimmo Saarinen(FT), joka toimii myös projektipäällikkönä kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähankkeessa (www.allergiaterveys.fi). ”Elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme perusta. Toimiakseen tasapainoisesti immuunipuolustus tarvitsee haasteita, joita nykyinen elämäntapa ei tarjoa riittävästi. Ihmisen luontaisen immuniteetin toimintaan vaikuttaa suuri joukko erilaisia pieneliöitä, jotka ovat valtaosin mikrobeja – viruksia, bakteereja, homesieniä ja alkueläimiä. Kaupunkimaisessa ja hygieenisessä ympäristössä luontaisen immuniteetin kehitys jää helposti vajaaksi, joten jokainen kosketus elävään luontoon lisää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Multa kynsien alla vahvistaa sietokykyä!”  Tervetuloa: Multaa kynsien alla – allergiaterveyttä luonnosta 25. lokakuuta 2016 Kello 17:30 – 19:00 Ammattiopisto Tavastian J-rakennuksen auditorio, Jaakonkatu 28

Samasta aiheesta mediassa tällä viikolla

Samasta aiheesta on ollut mediassa mielenkiintoisia artikkeleita tällä viikolla. Lue lisää Hesarista, kuinka suolistomme on avaintekijä monessa asiassa, ja kuinka suoliston bakteeristolle tekee hyvää tonkia maata. Maaseudun tulevaisuus taas kertoi, kuinka maitotilan lapsilla tavattiin vähemmän astmaa ja allergioita. Mielenkiintoista!

   

Liikunta on hengityssairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa

Liikunta nostaa sykettä ja saa hengästymään. Ulkona liikkuessa hapenotto lisääntyy ja mieli virkistyy myös luontoa katsellessa, tutkitusti. Luonnossa liikkuminen on monesti helpompaa kuin sisällä, sillä ympäristö aktivoi meitä huomaamattamme hienoihin suorituksiin. Raitis ilma on kaikille hyväksi, ja erityisesti hengityssairas voi tuntea hengityksen kulkevan paremmin kosteassa ja raikkaassa ulkoilmassa. Pölyisenä aikana todella kannattaa mennä metsään, ja välttää kaupunkikeskustoja. Luonnon voi ottaa myös osaksi arkea, käyttämällä vaikka muutaman minuutin enemmän työmatkaan tai kauppareissuun kulkemalla puiston tai rannan kautta. Hengityselimistö voimistuu rasituksesta. Rasitus taas parantaa fyysistä kuntoa, joka takaa paremman vastustuskyvyn ja kyvyn palautua sairauksista. Lapsille luonto on hyväksi myös allergioiden ja vastustuskyvyn kannalta, siltä monimuotoiset mikrobit lapsuudessa ennaltaehkäisevät autoimmuunisairauksia. Tule kuuntelemaan luentoa aiheesta: Multaa kynsien alla – allergiaterveyttä luonnosta

• 25. lokakuuta 2016 Kello 17:30 – 19:00
• Ammattiopisto Tavastian J-rakennuksen auditorio, Jaakonkatu 28
• Luennoijana Kimmo Saarinen
• Luennon järjestää Kanta-Hämeen Hengitys ja Vanajaveden opisto

”Elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme perusta. Toimiakseen tasapainoisesti immuunipuolustus tarvitsee haasteita, joita nykyinen elämäntapa ei tarjoa riittävästi. Ihmisen luontaisen immuniteetin toimintaan vaikuttaa suuri joukko erilaisia pieneliöitä, jotka ovat valtaosin mikrobeja – viruksia, bakteereja, homesieniä ja alkueläimiä. Kaupunkimaisessa ja hygieenisessä ympäristössä luontaisen immuniteetin kehitys jää helposti vajaaksi, joten jokainen kosketus elävään luontoon lisää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Multa kynsien alla vahvistaa sietokykyä!”  Kimmo Saarinen, FT, dosentti instituutin johtaja projektipäällikkö: Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke, www.allergiaterveys.fi

Kanta-Hämeen Hengitys, Muistiyhdistys ja Lasten Liikunnan Tuki kannustivat perheitä Aulangon ulkoilumaastoihin sunnuntaina 9.10.2016. Ulkoilumajalla sai kisailla pihalla ja tietysti kiertää vaikka Karhuluolalle.

Hoitosuositus kosteus- ja homevaurioista oireileville

Duodecim julkaisee tiistaina 27.9.2016 ensimmäisen Käypä hoito -suosituksen kosteus- ja homevaurioista oireileville. Kosteusvaurioiden ja sairauksien välisestä yhteydestä ei ole ollut hoitosuositusta ennemmin. Täältä voit lukea suosituksen kokonaisuudessaan. Duodecim kertoo sivuillaan, että kosteus- ja homevauriot ovat tärkeä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa. Uusi suositus antaa yhtenäiset ohjeet terveydenhuollon ammattilaisille kosteusvaurioista oireilevan potilaan hoitoon. Suosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijöistä. Kosteus- ja homevaurioiden yhteys yleisoireisiin on kuitenkin epäselvä. Usein oireet ovat monen tekijän summa. Suosituksessakaan ei ole kovin paljoa selkeitä linjauksia hoitoon, mutta on hyvä, että oireilut otetaan vakavasti. Tulevaisuudessa toivottavasti saadaan lisää tutkimustietoa ja suositusta näin päivitettyä.

Käypä hoito -suositukset ovat tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, jotka on suunnattu hoitotyön ammattilaisille. Suositukset valmistelee asiantuntijatyöryhmä. Suositukset ovat riippumattomia ja perustuvat tutkimustietoon, ja ne tähtäävät parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Suosituksia on laadittu jo 20 vuotta ja ne kattavat jo yli sata eri aihetta. Suositukset uusitaan tasaisin väliajoin, sillä tietous hyvästä hoidosta lisääntyy jatkuvasti. Käypä hoito -suosituksista on olemassa myös potilasversiot, jotka ovat tiivistetympiä ja tähtäävät omahoidon kehittymiseen. Potilasversiot löytyvät myös netistä.

Luettavaa aiheesta:

Duodecimin tiedote uudesta suosituksesta. Ylen haastattelu, jossa on Duodecimin Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen.

Uusi Katukiikari luettavissa netissä

Käy katsomassa mitä syys tuo tullessaan – muista esimerkiksi varata lomaosakkeet ja mökkivuorot ajoissa. Katukiikari 3/2016